Metsät hyvinvointimme turvaajana!

Suomi elää metsästä on televisiosta tuttu toteamus. Tätä sanontaa voidaan tarkentaa erityisesti Itä-Suomeen. Itä-Suomen metsänkasvuolosuhteet ovat erinomaiset. Vuoden lämpösumma ja kosteus ovat metsänkasvulle hyvät. Uusiutuva metsävarantomme on myös ajankohtaista ympäristö- ja ilmastokeskustelua ajatellen tärkeä tekijä. Luonnonvaraisten metsien säilyttämisen lisäksi hiilinielujen kasvattamiseksi tarvitaan kasvukykyistä metsää. Hyvin hoidetut ja tuottavat metsämme ovat metsäteollisuuden ja aluetaloutemme kannalta välttämätön uusiutuva luonnonvara. Metsät ja metsäluonto ovat keskeinen resurssimme huolehdittaessa Itä-Suomen hyvinvoinnin edellytyksistä.

Positiivisesta kehityksestä esimerkkinä on Stora Enson Uimaharjussa sijaitseva Enocell Oy:n sulfaattiselluloosatehdas. Enocellin tehdas on kapasiteetiltaan 450.000 tonnia havu- ja koivu- sekä liukosellua valmistava laitos. Enocell muutti vuonna 2012 toisen sellulinjan tuottamaan liukosellua (tuotanto 150.000 tonnia vuodessa) .Parhaillaan Uimaharjussa on meneillään yli 52 miljoonan euron uusinvestointi, minkä jälkeen koko tuotanto on keskitettävissä liukosellun tuottamiseen. Vastaavia investointeja on muuallakin Suomessa mm. Kemijärvelle suunnitellaan liukosellun tuotantoa. Keskeinen kysymys on, miten liukosellusta valmistetaan korkean lisäarvon tuotteita ? Kansallisesti on varmistettava se, että metsiemme vihreän kullan mahdollisimman korkean lisäarvon tuotteiden tutkimus- ja kehitystyöhön on riittävät resurssit. Tässä tutkimustyössä mm. VTT, Aalto- ja Itä-Suomen yliopisto ovat avainasemassa.

Liukosellun pääkäyttökohde on tekstiiliteollisuus. Tekstiilien lisäksi liukoselluloosasta voidaan jalostaa erilaisia kemiallisia johdannaisia kuten selluloosa-asetaatteja, -nitraatteja, -eettereitä ja -estereitä, joiden käyttökohteina ovat edelleen betonin sideaineet, erilaiset päällysteet, pakkausmateriaalit, räjähdysaineet, tupakan filtterit, elintarvikkeiden ja lääkkeiden lisäaineet, kalvot, filmit, pesuaineet, kosmetiikkatuotteet, hammastahnat, vaipat, maalit autonrenkaat, laihdutusjuomat, silmälasikehykset jne.

Selluloosan tuotannossa erotetaan selluloosasta puussa oleva ligniini. Nykyisellään pääosa ligniinistä poltetaan selluloosan valmistuksessa käytettävän keittolipeän regeneroinnissa. Stora Enso on sijoittanut Sunilan selluloosatehtaan ligniinin tuotantoon 32 miljoonaa euroa. Tämän investoinnin ansiosta Sunila on maailman merkittävin ligniinin valmistaja. Nykytietämyksen mukaan ligniinin käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat.

Haluankin näiden esimerkkien valossa todeta, että puunjalostusasteen nostaminen on kansantalouden ja sitä kautta kansallisen hyvinvointimme kannalta ensiarvoisen tärkeää. Eikä vaan talouden, mutta hyvin toteutettuna myös erityisen tärkeä ilmastonsuojelun kannalta. Sen lisäksi mitä teollisuuden kannalta on tarpeen tehdä, on myös huolehdittava metsäluontomme monimainen virkistyskäyttö jokamiesoikeuksineen.

Seppo Eskelinen
Kansanedustajaehdokas, SDP