Eestilä vetää mutkat suoriksi
Kokoomuksen Markku Eestilä syytti hallitusta liikennerahoituksen leikkaamisesta (Karjalainen ja Savon Sanomat 5.10.). On totta, että perusväylänpidon rahoitus laskee ensi vuonna ennätyskorkealta tasoltaan, mutta myös ensi vuoden rahoitus on 200 miljoonaa korkeammalla tasolla kuin viime hallituksen lopettaessa, kun kokoomus piteli valtiovarainministerin salkkua.
Yksittäisten vuosien vertailun sijaan on hyvä katsoa koko kulunutta hallituskautta. Kautensa aikana Marinin hallitus on panostanut liikenneverkkoon kokonaisuutena selvästi useita edeltäjiänsä enemmän. Esimerkiksi perusväyläpitoon hallitus on ensi vuosi huomioiden panostanut noin miljardin edellistä hallitusta enemmän. Tällä on ollut merkittävä vaikutus korjausvelan hallintaan. Lisäksi yksityistierahoitusta on lisätty puuhuoltomme turvaamiseen.
Kun edellinen hallitus jätti Savo-Karjalan kehittämishankkeiden osalta paitsioon, on nykyinen hallitus panostanut lähes 200 miljoonaa uusiin liikennehankkeisiin vaalipiirissä. Rahoitusta on kohdistettu esimerkiksi Joensuun ja Kuopion ratapihojen uudistamiseen, Vt 23:n parannukseen sekä moniin teiden liittymä- sekä raidehankkeisiin.
Vertailussa on myös hyvä muistaa, että hallitus laittoi monet merkittävät liikennehankkeet alulle jo hallituskauden alkuvaiheessa, mikä on ollut viisasta suhdanne- ja työllisyyspolitiikkaa korona-aikana. Tälläkin hetkellä on meneillään 15 ratahanketta ja 9 tiehanketta. Lisäksi olemme saaneet rahoituksella entistä enemmän vaikuttavuutta, kun materiaalien hinnat olivat alhaisemmalla tasolla.
Itä-Suomen osalta on myös hyvä todeta, että tulevan vuoden budjetissa Saimaan kanavan investointeihin ensi vuodelle aiemmin varattu rahoitus, yli 30 miljoonaa euroa, kohdistetaan nyt täysimääräisesti Karjalan radan kehittämiseen. Tällä on suuri merkitys niin teollisuuden kuljetusten kuin myös henkilöliikenteen sujuvuuden varmistamiselle.
Jotta liikenneverkon tasapuolinen kehitys maassa turvataan, on hallitus laatinut ensimmäisen 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, jonka valmistelutyössä olen itsekin saanut olla aktiivisesti mukana. Suunnitelmassa on myös linjattu perusväylänpidon vuosittaisen rahoituksen tason nostosta edelleen 100 miljoonalla vuodesta 2025 lähtien.
On totta, että meidän tulee jatkossa tehdä edelleen hyvää yhteistyötä, jotta parlamentaarisen suunnitelman tavoitteet saadaan toteutettua ja liikenneverkkoa kehitettyä tasapuolisesti koko maassa.
-Seppo Eskelinen
kansanedustaja (sd)
Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen
Julkaistu Karjalaisessa ja Savon Sanomissa 8.10.2022.