Eurooppalainen yhteistyö on myös Suomen etu

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Pekka Leppäkorpi kyseli (Karjalainen 14.2.) miksi Suomi osallistuu EU:n elpymisvälineeseen ja eurooppalaiseen yhteistyöhön. Suomi on pieni ja vahvasti vientivetoinen kansantalous, joten meidän etumme on ennen kaikkea, että koko Eurooppa pääsee elpymiseen mukaan. Viennistämme noin 60% suuntautuu EU:n sisämarkkina-alueelle, joten yhteinen elpyminen on elintärkeää myös Suomen teollisuuden elpymiselle. On arvioitu, että EU-jäsenyytemme on vahvistanut Suomen kasvua noin 1,5% ja kokonaiskauppaan vaikutus on ollut jopa 20-47 miljardia.

Elpymisväline on osa seuraavan rakennerahastokauden 2021-27 kokonaisuutta. Kertaluontoinen työkalu on käytettävissä vuosien 2021-23 aikana, kun taas takaisinmaksu tapahtuu vaiheittain aina vuodesta 2028 vuoteen 2058 asti. Tämä viisasta suhdannepolitiikkaa mitä monet talouden asiantuntijat ovat peräänkuuluttaneet, elvytämme nyt kun ajat ovat heikot ja takaisimaksu kun talous on jälleen vahvistunut.

Kokonaispaketissa Suomen nettomaksuasema itse asiassa pienenee aiempaan verrattuna, kun se nousee tulevalla rahastokaudella vain 4% kun keskimäärin jäsenmaiden maksuosuuden nousu on 10%. Suomi on tulevalla kaudella nettomaksajista kolmanneksi pienin. Kokonaispaketissa on myös huomioitava maatalouden 400 miljoonan lisärahoitus ja tästä on poikkeuksellisesti sovittu koko tulevalle rakennerahastokaudelle.

Elpymisvälineellä paitsi vahvistamme talouden toipumista, mutta myös tuemme Euroopan talouden vihreää siirtymää, jossa meillä on vahva osaaminen esimerkiksi puhtaan energian, biometsätalouden ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen ratkaisuissa, joiden kysyntä tulee kasvamaan voimakkaasti tulevaisuudessa.

Yhteisillä toimilla voimme luoda tulevaisuutta, joka on paitsi ilmaston kannalta kestävä, mutta se myös luo meille uutta kasvua ja työllisyyttä sekä vahvistaa vientiämme.

-Seppo Eskelinen

kansanedustaja (sd)

Julkaistu sanomalehti Karjalaisessa 18.2.2021.