skip to Main Content

Eurooppalainen yhteistyö on viisasta talouspolitiikkaa

Perussuomalaiset ovat kritisoineet Suomen osallistumista EU:n yhteiseen elpymisvälineeseen. Kuntavaalien lähestyessä puolue on ryhtynyt neliraajajarrutukseen asiassa. Samalla on esitetty mitä mielikuvituksellisimpia väitteitä pakettiin ja sen toimintaan liittyen.

Elpymisväline on osa seuraavan rahoituskehyskauden 2021-27 kokonaisuutta. Kertaluontoinen työkalu on käytettävissä vuosien 2021-23 aikana, kun taas takaisinmaksu tapahtuu vaiheittain aina vuodesta 2028 vuoteen 2058 asti. Tämä viisasta suhdannepolitiikkaa eli elvytämme nyt kun ajat ovat heikot ja takaisimaksu kun talous on jälleen vahvistunut.

Keskustelussa tuntuu unohtuvan, että Suomi on vientivetoinen talous, joten etumme on, että koko Eurooppa pääsee elpymiseen mukaan. Viennistämme noin 60% suuntautuu EU:n sisämarkkina-alueelle. Taloustieteilijä Sixten Korkman onkin todennut, että Suomen hyöty yhteisistä sisämarkkinoista on vuotta kohti noin 13 miljardia euroa eli yli viisi prosenttia bruttokansantuotteesta, kun jäsenmaksu on taas noin prosentin luokkaa.

Kehyksissä Suomi on saamassa Euroopan aluekehitys- ja sosiaalirahaston rahoitusta alueiden kehittämiseen arviolta 1,5 miljardia sekä vihreää siirtymää tukevasta JTF-rahoituksesta noin 420 miljoonaa. Samoin on myös huomioitava maatalouden 400 miljoonan sekä Itä- ja Pohjois-Suomen 100 miljoonan lisätuki harvaan asuttujen alueiden kehittämiseen. Tämä kaikki haihtuisi savuna ilmaan sovun kaatumisen myötä.

Esimerkiksi valtakunnallisesti aluekehitysrahoituksella on tällä rahoituskaudella synnytetty noin 500 uutta yritystä ja noin 10 000 uutta työpaikkaa, sekä luotu merkittävä määrä, jopa yli 15 000, tutkimus- ja kehityshankkeita yritysten ja korkeakoulujen yhteistyöllä. Rahasto on siis toiminut todella merkittävä aluekehityksen ajurina Suomessa.

Samoin Suomen nettomaksuasema pienenee aiempaan verrattuna, kun se nousee tulevalla rahastokaudella vain 4% kun keskimäärin jäsenmaiden maksuosuuden nousu on 10%. Suomi on tulevalla kaudella nettomaksajista kolmanneksi pienin.

Elpymisväline ei myöskään rahoita yksittäisten maiden velkoja, vaan sillä toteutetaan komission hyväksymiä tavoitteita talouden elvyttämiseksi ja rahankäyttöä valvotaan myös tehokkaasti. Tämä oli myös yksi Suomen vaatimus viime kesän neuvotteluissa.

Välineellä myös tuemme talouden vihreää siirtymää, jossa meillä on vahva osaaminen esimerkiksi puhtaan energian ja biometsätalouden ratkaisuissa. Meillä on Pohjois-Karjalassa tulevaisuuden vientipotentiaalia juuri näillä aloilla. Maakunnat ovat tehneet valtavan työn uusien investointien ja innovaatioiden liikkeelle laittamiseksi elvytyspaketilla. Rahoituksen vipuvaikutus on moninkertainen juuri näiden investointien kautta.

Paketin kaataminen merkitsisi varmuudella vientivetoisen Suomen talouden kurimusta ja työllisyyden ja tätä kautta koko julkisen talouden pohjan romahdusta. Perussuomalaisilta voidaan perustellusti kysyä haluavatko he tieten tahtoen ajaa Suomen lamaan? Sisäänpäin käpertyminen ja selänkääntö talouden toipumiselle olisi korjaamaton virhe.

 

-Seppo Eskelinen

kansanedustaja (sd)

 

Julkaistu Viikko-Pohjois-Karjala -lehdessä 20.5.2021.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back To Top