Hallituksen politiikka unohtaa Itä-Suomen
Itä-Suomi on kärsinyt merkittävästi Ukrainan sodan aiheuttamasta turvallisuuspolitiikan kiristymisestä ja venäjänkaupan loppumisesta. Viime kaudella Marinin hallitus laittoi sodan sytyttyä nopealla aikataululla pystyyn valtiosihteerityöryhmä valmistelemaan Itä-Suomen tukitoimia, joista merkittävä osa laitettiin toimeen jo tämän vuoden eli Marinin hallituksen viimeisessä budjetissa.
Myös Orpon hallituksen ensi vuoden budjettiin kohdistui Itä-Suomen näkökulmasta suuret odotukset, mutta lopputulos jätti karvaan maun. Budjetin perusteella hallitus ei selvästikään hahmota Itä-Suomen tilannetta. Tukitoimet budjetissa kohdistuvat merkittäviltä osin Länsi- ja Etelä-Suomeen, kun taas monet budjetin leikkauksista iskevät erityisesti Itä-Suomen kuntiin ja ihmisten arkeen.
Hallitus käynnistää neljän miljardin liikenneinvestointeihin painottuvan ohjelman, mutta senkin merkittävimmät panostukset kohdennetaan eteläiseen Suomeen ja kuvaavaa on, että paketista ei Pohjois-Karjalan hankkeisiin ole luvassa euroakaan. Samalla hallitus ajaa hankkeitaan ohi viime kaudella parlamentaarisesti sovitun valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman.
Hallituksen ajamat säästöt hyvinvointialueille uhkaava vakavalla tavalla palveluiden yhdenvertaista saatavuutta. Pohjois-Karjalassa Siun Soten perustamisen myötä meillä on jo toiminta saatettu monen tavoin kustannustehokkaaksi, mutta nyt leikkaustoimet uhkaavat saattaa vasta perustetut alueet kaaokseen. Samoin edelläkävijöinä palkkaharmonisaation kustannukset ovat jääneet meillä kuntien katettaviksi.
Samalla on vaarana, että hallituksen ylimitoitetun säästöpolitiikan seurauksena uhraamme monia hyviä aluepolitiikan työkaluja, mikä voi merkitä alueellisten erojen kasvua entisestään. Esimerkiksi maakuntien omaehtoisen kehittämisen rahoitus on Orpon budjetissa poistettu kokonaan. Hallitus ei myöskään ole toiminut Itä-Suomen tuulivoimarakentamisen edistämiseksi, vaikka viime hallituskauden selvitys tarjoaisi tähän lukuisa hyviä keinoja. Seurauksena tämä jarruttaa myös muiden puhtaan energian investointien kohdistumista Itä-Suomeen.
Tässä tilanteessa koko maan kasvusta ja elinvoimasta huolehtiminen on paitsi oikeudenmukaista, mutta myös vahvaa turvallisuuspolitiikkaa. Nyt tarvitaan rohkeaa aluepolitiikkaa, jossa Itä-Suomen omia vahvuuksia tuetaan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Tämä vaatii niin koulutetun työvoiman saannin parantamista, investointien liikkeelle saamista kuin myös saavutettavuuden turvaamista.
-Seppo Eskelinen
kansanedustaja (sd)
Julkaistu Viikko-Pohjois-Karjala -lehdessä 9.11.2023.