Hallituksen työllisyyspolitiikka vastaa haasteeseen

Koronaepidemia ja sen seurauksena käyttöönotetut rajoitustoimenpiteet ovat iskenee Suomen talouteen lujaa. Vaikka nyt näyttääkin siltä, että olemme säästyneet kaikkein pahimmalta ja monet ennustelaitokset ovatkin korjanneet ennusteitaan ylöspäin, on tulevaisuus edelleen epävarma ja erityisesti keskeisten vientimaidemme kehitys heijastuu meillä vahvasti tulevaan talouskehitykseen. Nyt tarvitaan aktiivista ja määrätietoista talous- ja työllisyyspolitiikkaa.

Hallitus onkin vastannut tähän haasteeseen hiljattain päättyneessä budjettiriihessä. Riihessä laitettiin liikkeelle toimet yli 30 000 uuden työpaikan luomiseksi. Keskeisimmät näistä toimista olivat vahvat panostukset työvoimapalveluihin, ikääntyneiden työllisyyden vahvistaminen, oppivelvollisuuden nostaminen ja palkkatuen säädösten sujuvoittaminen sekä päivähoitomaksujen alennukset. Samalla tulee pitää mielessä viime kevään lisätalousarvioiden merkittävät elvytyspanostukset niin asuntorakentamiseen kuin liikennehankkeisiin, joilla on myös merkittävä työllisyysvaikutus.

Meillä yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on selvästi muita pohjoismaita alempi. Hallitus antoikin budjettiriihen päätteeksi työmarkkinajärjestöille toimeksiannon etsiä keinoja ikääntyneiden työllisyysasteen nostamiseksi. Julkisuudessa on puhuttu paljon niin kutsun eläkeputken poistamisesta, mutta asiassa on otettava huomioon laajempi kokonaisuus. Vastinparina ikääntyneiden työssäjaksamista, työkykyä ja osaamista tulee vahvistaa sekä työntekijän muut mahdollisuudet varhennettuihin eläkeratkaisuihin tulee turvata.

Hallitus esitteli myös pohjoismaisen työnhaun tukemisen mallin. Siinä lisätään työvoimaviranomaisten resursseja, mutta myös tuetaan työttömiä vahvemmin työpaikkojen hakemiseen. Malli perustuu ennen kaikkea työnhakijoiden tukemiseen ja yksilölliseen palveluun, eikä siinä ole ihmisten toimeentuloa kohtuuttomasti heikentävää leikkuria. Kurjistamisella ja leikkaamiselle emme luo tähän maahan uutta työtä.

Odotetusti oppositio on esittänyt vahvaa kritiikkiä hallituksen talouspolitiikkaa ja erityisesti velkaantumista vastaan. On totta, että julkiseen velkaan tulee suhtautua asiaankuuluvalla vakavuudella, mutta oppositio ei ole kritiikissään esittänyt mitään vaihtoehtoa. Jos emme olisi toimineet määrätietoisesti epidemiassa olisivat yritykset jääneet ilman tukea, kunnat olisivat ajautuneet leikkausten kierteeseen ja terveydenhuoltomme resurssit olisivat jääneet selvästi puutteelliseksi. Hallituksen tälle ja ensi vuodelle tekemien kuntatalouden vahvistamistoimien myötä kuntien tulisi nyt pidättäytyä lomautuksilta ja irtisanomisilta.

Kaikki talouden johtavat asiantuntijat ovat nyt puhuneet elvyttävän talouspolitiikan puolesta. Nyt ei todellakaan ole leikkauslistojen aika ja tätä periaatetta hallitus on viisaasti noudattanut. Julkisen talouden vakauttaminen tulee tehdä silloin kun taloutemme kasvu on taas vakaalla pohjalla. Silloinkin talouden vahvistaminen tulee tehdä työllisyys, eikä leikkauslistat edellä.

-Seppo Eskelinen

kansanedustaja (sd)

Julkaistu Viikko-Pohjois-Karjalassa 1.10.2020.