Itä-Suomen elinvoimatyötä tulee jatkaa

Venäjän hyökkäyssodan vuoksi käyttöön otetut pakotteet ovat merkinneet Itä-Suomen taloudelle merkittävää iskua. Marinin hallitus perustikin nopealla aikataululla valtiosihteerityöryhmän kartoittamaan tukitoimia Itä-Suomen elinvoiman vahvistamiseksi, jotka merkittäviltä osin vietiinkin tämän vuoden budjettiin.

Valitettavasti näyttää siltä, että Orpon hallitus on hukkaamassa edeltäjänsä hyvän perinnön. Uuden hallitusohjelman investoinnit painottuvat merkittävästi läntiseen Suomeen, kun taas Itä-Suomen asema on jäämässä heikoksi ja edellisen hallituksen hyvät Itä-Suomi -linjaukset loistavat poissaolollaan. Kuvaavaa oli tuoreen liikenneministeri Ranteen (ps) käsittämättömät puheet Itäradan hautaamisesta.

Samoin Marinin hallituksen ohjelmassa oli kirjaus harva-alueiden erillisrahoituksen käytöstä ja Itä-Suomen erityisaseman turvaamisesta. Orpon ohjelmassa ei samanlaista kirjausta löydy. Näkyykö tässä kenties ministerien vahva painottuminen Länsi- ja Etelä-Suomeen? Erillisrahoitus on nimenomaan tarkoitettu tasaamaan aluekehityksen eroja maan sisällä, joten tukien kohdentumisesta oikein tulee pitää kiinni jatkossakin.

Saavutettavuus on tärkeä tekijä Itä-Suomen elinvoiman ja työllisyyden vahvistamisessa. Viime hallituksen toimesta Saimaan kanavalle aiemmin budjetoitu rahoitus suunnattiin nopeasti Karjalan-radan parantamiseen. Jatkossa tulee pitää huolta että, sekä Karjalan- että Savon-ratojen välityskykyä saadaan parannettua. Uuden hallituksen tulee myös jatkaa edeltäjänsä työtä maakuntalentojen turvaamiseksi.

Alueellisen kuljetustuen jatkuminen on elintärkeää Itä-Suomen yrityksille, jotta pitkien kuljetusmatkojen tuomia kustannuksia voidaan tasata. Hallitusohjelmasta valitettavasti puuttuu tämäkin kirjaus, joten olemmekin jättäneet aiheesta kirjallisen kysymyksen.

Uuden hallituksen vahvasti esille nostama liikenneverkon lisärahoituskaan ei yllä kokonaisuudessaan Marinin hallituksen viime kauden tasolle. Minkä lisäksi hallitus leikkaa kaikkiaan 720 miljoonaa väyläverkon kehittämisinvestoinneista.

Koko maan kehittäminen on pitkässä juoksussa koko Suomen kasvun perusta. Suomen hakiessa uutta paikkaansa maailmantaloudessa tulee meidän saada kaikki voimavaramme käyttöön. Itä-Suomessa on vahvaa teollista osaamista, pitkälle vietyä tutkimusta sekä maailmanluokan yrityksiä. Meillä ei ole varaa heittää tätä voimavaraa hukkaan.

-Seppo Eskelinen ja Timo Suhonen

kansanedustajat (sd)

Julkaistu sanomalehti Karjalaisessa 29.6.2023.