skip to Main Content

Itä-Suomen saavutettavuus tarvitsee vahvaa yhteistyötä

Sanna Marinin hallitusohjelmassa on liikennepolitiikalla iso rooli. Saavutettavuus ja toimiva liikennejärjestelmä ovat maakunnissa ympäri Suomen elinehto kasvulle ja elinkeinoelämälle. Saavutettavuuden merkitys korostuu erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Hallituksen parlamentaarisesti käynnistämä valtakunnallinen 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on edennyt lausuntovaiheeseen. Työ ei ole kuitenkaan valmistunut ilman synnytystuskia ja erityisesti rahoituksen tasosta ja ratalinjauksista on käyty vääntöä. Itä-radan Kouvola-Porvoo linjauksen osalta peliä on pelattu koko syksy. Linjaus on kuitenkin tällä viikolla saamassa varmistuksen ministerineuvoston käsittelyssä. Hankkeelle on ollut vahva yhteinen Itä-Suomen tahtotila, jota on tukenut Väyläviraston selvityksin.

Suunnitelmassa meille tärkeitä ovat valtateiden 5,6,9 ja 23 kehittäminen, Saimaan kanavan jo tehdyt päätökset, Savon ja Karjalan ratojen peruskorjaukset, Itä-radan oikaisu, Pieksämäki-Joensuun ja Joensuusta pohjoiseen lähtevän raideliikenteen kehittäminen, lentoliikenteen jatkuminen maakuntakentille sekä perusväylänpidon rahoitus ohjelmakaudelle. Näiden hankkeiden eteenpäin vieminen vaatii Itä- ja Pohjois-Suomessa jatkossakin yhteistä tahtotilaa ja vahvaa yhteistä edunvalvontaa.

Viime viikolla Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisema fossiilittoman liikenteen tiekartta toimenpiteineen on myös tärkeä osa liikennejärjestelmäsuunnitelman kokonaisuutta. Liikenteen päästöistään noin 94% tulee meillä maantieliikenteestä ja kunnianhimoisena tavoitteena on saavuttaa päästötön tieliikenne vuoteen 2045 mennessä.

Ensimmäisen vaiheen toimenpiteet rakentuvat liikennejärjestelmän tehostamisesta, autokannan uudistamisesta sekä fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta. Kaikissa näissä ratkaisuissa on kuitenkin huomioitava erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen erityispiirteet ja liikennemuotojen käyttöratkaisut eivät saa myöskään asettaa harvaan asuttujen alueiden ihmisiä maksumiehiksi. Toimenpiteet tulee toteuttaa niin alueellisesti kuin sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.

Vahvistamalla edelleen liikennepolitiikassa Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistyötä pystymme vahvistamaan maakuntiemme elinvoimaa ja saavutettavuutta. Aluepolitiikan vahvistuminen pitää näkyä myös tekoina, erityisesti päätettäessä liikennehankkeista.

 

-Seppo Eskelinen

kansanedustaja (sd)

Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen

 

Kolumni julkaistu Karjalaisessa ja Savon Sanomissa 20.1.2021.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back To Top