Kehysriihen isot kysymykset

Hallitus kokoontuu huhtikuun loppupuolella kehysriiheen päättämään tulevien vuosien talouspolitiikan, työllisyystoimien ja julkisen talouden suunnasta. Näkymä on koronapandemian myötä poikkeuksellisen epävarma ja tätä myötä talouspolitiikan toimien ja julkisen sektorin merkitys on edelleen keskeinen.

Uusimat talouden ennusteet ovat povanneet talouden kääntyvän kasvuun tämän vuoden edetessä, kun rokotukset etenevät ja tätä kautta talouden toimeliaisuus elpyy. Työllisyyden ennustetaan myös kohentuvan, joskin vielä hitaasti. Edelleen meillä on siis vahva tarve elvyttävälle talouspolitiikalle ja yritysten tukemiselle, mutta samalla on myös suunnattava katsetta jo tulevaan ja tehtävä vahvoja toimia työllisyysasteen nostamiseksi.

Viime vuonna kaikkien hallituspuolueiden sopimuksella kehysjärjestelmästä luovuttiin väliaikaisesti, jotta koronapandemian vaikutuksiin voitiin vastata pikaisesti ja tarvittavalla vahvuudella. Tämän vuoden osalta kehysmenettelyyn palattiin, mutta kuitenkin niin että akuutit koronaan liittyvät toimet jätettiin kehyksen ulkopuolelle. Nyt hallituksen neuvotteluissa punnitaan miltä talous tulee näyttämään ensi vuonna ja siitä eteenpäin ja salliiko se palaamisen kokonaan takaisin julkisen talouden kehyksiin.

Kehysriihessä esillä on myös vahvasti tulevien vuosien työllisyyspolitiikka. Koronakriisin hellittäessä meidän tulee jo suunnata katsetta tulevaisuuteen ja vahvistaa taloutemme pitkän aikavälin kasvupohjaa ja työllisyyttä. Tämä tarkoittaa erityisesti panostamista osaamiseen ja koulutukseen, aktiiviseen työllisyys- ja elinkeinopolitiikkaan ja tutkimuksen, tuotekehityksen sekä innovaatioiden edellytysten vahvistamiseen.

Hallitus onkin jo viime vuonna laittanut liikkeelle toimet yli 30 000 uuden työpaikan luomiseksi. Keskeisimmät näistä olivat vahvat panostukset työvoimapalveluihin, ikääntyneiden työllisyyden vahvistaminen, oppivelvollisuuden nostaminen ja palkkatuen sujuvoittaminen sekä päivähoitomaksujen alennukset. Nämä toimet ovat merkittäviä, mutta lisää tarvitaan edelleen, jotta voimme tulevaisuudessakin turvata hyvinvointivaltion rahoituspohjan.

Julkisuudessa on ollut myös paljon puhetta valtion velkaantumisesta. Sopeutustoimenpiteitä tulee kuitenkin nyt välttää ja ajoittaa velan vähentäminen aikaan, kun talouden toipuminen on kunnolla alkanut, muuten vaarana on, että näivetämme säästötoimilla myös orastavan kasvun. Hallitus onkin viisaasti sitoutunut yhteiseen tiekarttaan julkisen talouden vahvistamiseksi ja velkasuhteen vakauttamiseksi vuosikymmenen loppuun mennessä.

Samoin on hyvä muistaa, että julkisen talouden vahvistamisessa tarvitaan niin työllisyyden vahvistamista, rakenteellisia uudistuksia, kuin myös verotuksen tarkastelua. Mitä vahvemmin teemme toimia työllisyyden parantamiseksi, sitä vähemmän meillä on tarvetta puhua julkisen sektorin sopeutuksesta.

-Seppo Eskelinen

kansanedustaja (sd)

Julkaistu Viikko-Pohjois-Karjala -lehdessä 8.4.2021.