Kohti syksyn budjettiriihtä

Eri talouden ennustajat ovat loppukesän aikana lähes kilpaa nostaneet omia kasvuennusteitaan ylöspäin ja kirkastunutta kuvaa ovat tukeneet monet myönteiset uutiset yritysten tulostiedoista ja kohentuneista työllisyysluvuista. Suomi on selvinnyt moniin Euroopan maihin nähden koronapandemiasta vähäisemmin vaurioin ja synkimmät ennusteet epidemian alkuvaiheessa onnistuttiin onneksi välttämään määrätietoisella politiikalla.

Hallituksen elvyttävä finanssipolitiikka ja yritysten tukeminen ovat siis palvelleet hyvin tarkoitustaan, mutta vielä emme valitettavasti ole selvillä vesillä. Koronaviruksen ärhäkämpi deltamuunnos ja rokotuskattavauuden hidastuminen ovat vielä keränneet synkkiä pilviä taivaalle. Vielä on siis tarvetta hallituksen aktiiviselle talouspolitiikalle ja säästökuurien aika ei ole nyt, vaikka oikeisto-oppositio sitä kovaan ääneen vaatiikin.

Tässä tilanteessa valtiovarainministeri Saarikko esitteli elokuun alussa ministeriön virkamiesesityksen tulevan vuoden budjetista hallituksen yhteiseen syyskuun alun budjettiriiheen. Esitys noudatteli paitsi hyvin pitkälti kevään kehysriihen päätöksiä, mutta myös perinteistä linjaa, jossa valtiovarainministeriö on käyttänyt punakynää moniin muiden ministeriöiden esittämiin määrärahalisäyksiin.

Kevään kehysriihessä sovittiin budjettikehysten ylitykset koronasta johtuvaan poikkeukselliseen taloudelliseen tilanteeseen vielä vuosien 2022 ja 2023 kohdalle, mutta siitä huolimatta liikkumavaraa on vähän ja tarvetta paljon.

Meidän tulee kuitenkin pitää huolta yhteiskuntamme toimivuudesta erityisesti tässä ajassa, mikä vaatii myös panostuksia niin tutkimukseen, koulutukseen kuin myös turvallisuuden ylläpitämiseen. Esimerkiksi valtiovarainministeriön esityksessä olevaa leikkausta poliisin toiminnan määrärahoihin ei voi millään hyväksyä.

Koronaepidemian salliessa ja rajoitustoimenpiteiden lievetessä on ensiarvoisen tärkeää, että hallitus edelleen vahvistaa talouden toimintaa, mutta myös pidemmän ajan kasvun edellytyksiä, mistä esimerkkinä oppivelvollisuuden pidentäminen sekä työllisyyden kuntakokeilu. Samalla tulee kiinnittää huomiota erityisesti TKI-rahoituksen pitkäjänteiseen lisäämiseen uusien innovaatioiden vahvistamiseksi. Tämä on se lääke, jolla Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa.

Julkisen talouden vahvistamisen aika myös tulee, mutta keskellä koronapandemiaa se ei ole. Hallitus onkin viisaasti linjannut pitkäjänteisestä suunnitelmasta julkisen talouden vakauttamiseksi, jolla voidaan estää talouspolitiikan tempoilevuutta.

Samalla on yhä syytä pitää kirkkaana mielessä se, että mitä vahvemmin teemme toimia niin työllisyyden parantamiseksi kuin myös julkisen sektorin tulopohjan vahvistamiseksi, sitä vähemmän meillä on tarvetta puhua julkisen sektorin sopeutustoimista.

-Seppo Eskelinen

kansanedustaja (sd)

Julkaistu Viikko-Pohjois-Karjala -lehdessä 2.9.2021.