Liikenneministerillä pallo hukassa

Viime viikon eduskunnan kyselytunnilla keskusteltiin laajasti liikennepolitiikasta ja liikenneverkon korjausvelan vähentämisestä. Liikenneministeri Ranteen (PS) puheet julkisuudessa hallituksen toimista ovat herättäneet paljon kysymyksiä ja epätietoisuutta.

Hallitus on luvannut useasti pysäyttää korjausvelan kasvun tänä vuonna 250 miljoonan kertaluonteisella rahoituksella. Lupaukset ovat kuitenkin silmälumetta. Ei korjausvelka pysähdy hallituksen lisärahoituksella. Esimerkiksi Väylävirasto on arvioinut pysyväksi tarpeeksi noin 600 miljoonaa vuodessa, jotta korjausvelan suhteen oltaisiin edes nykytasolla. Samalla hallitus rahoittaa politiikkaansa lyhytnäköisesti valtion omaisuutta myymällä, mikä ei luo pohjaa kestävälle ja pitkäjänteiselle politiikalle.

Samalla kun hallituksen panostukset korjausvelan purkuun ovat riittämättömät, tuo se useita hankkeita ohi viime kaudella parlamentaarisesti sovitun valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. Ministeri siis käytännössä pyyhkii pöytää Väyläviraston tekemällä suunnitelmalla uusista investoinneista.

Surullista hallituksen linjassa on, että paluu ”siltarumpupolitiikkaan” merkitsee erityisesti Itä-Suomen hankalaa asemaa ja investointien suuntautumista muualle maahan. Valitettavasti tämäkin alleviivaa hallituksen politiikan painopisteitä ja Itä-Suomen unohtamista.

Samalla kun korjausvelka kasvaa, maalailee ministeri julkisuudessa pilvilinnoja raideleveyden muuttamisesta. Hanke olisi miljardiluokan toimenpide ajassa, kun nykyinen raideverkkomme kaipaisi kipeästi kunnostamista. Esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi keväällä aiheesta laajan selvityksen, jossa suositeltiin koko hankkeen hautaamista. Rahoitus tulee nyt suunnata olemassa olevan raideverkon kunnossapitoon, eikä rakennella pilvilinnoja.

Täysin käsittämättömiä ovat myös olleet ministerin toimet junakuuluvuuden kanssa. Vuosikaudet ihmiset ovat työmatkoillaan kamppailleet heikkojen yhteyksien kanssa ja nyt ministeri keskeytti valtiontukiohjelman, jolla nimenomaan olisi voitu investoida uusiin tukiasemiin ja vahvistaa niin kuuluvuutta kuin nettiyhteyksien toimivuutta junissa.

Liikennepolitiikassa tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja laajaa kokonaisnäkemystä, jotta voidaan kehittää koko maan liikenneverkkoa ja liikenteen sujuvuutta. Hallitus hakee nyt pikavoittoja tasapainoisen kokonaisuuden kustannuksella, joka tulee pidemmässä juoksussa meille kaikille kalliimmaksi.

-Seppo Eskelinen

kansanedustaja (sd)

Julkaistu Viikko-Pohjois-Karjala -lehdessä 20.6.2024.