Maakunnan liikenneyhteydet turvattava

Lentoyhtiö Finnair julkisti viime viikolla uuden lentoaikataulunsa, jossa esimerkiksi Joensuun osalta nykyistä, koronaepidemian vuoksi käyttöönotettua, lentotaukoa jatkettaisiin ainakin ensi marraskuulle asti. Tämänkin jälkeen tulevaisuus on lentojen osalta vielä hämärän peitossa ja pahimmassa tapauksessa vaarana voi olla, että liikennöinti loppuisi lopullisesti Helsingistä Joensuuhun. Nyt tarvitaan valtionenemmistöomisteiselta yhtiöltä myös osoitusta yhteiskuntavastuusta, varsinkin kun eduskunta on tukemassa yhtiötä jopa 700 miljoonalla kevään kolmannessa lisätalousarviossa.

Maakunnan kattavat liikenneyhteydet ja näin sekä työllisyyden, elinkeinoelämän ja asumisen edellytykset tulee turvata. Jos yhteyksien kehittämisestä luovutaan, iskee se voimakkaasti koko alueen kehitykseen. Koronaepidemian asettaa nyt myös lentoliikenteen poikkeustilaan, mutta tautitilanteen helpotettua tulee myös lentojen osalta palata viipymättä kohti normaalia. Jotta maakuntien taloutta ja työllisyyttä voidaan parantaa ovat toimivat ja liikenneyhteydet keskisessä roolissa. Itä-Suomen yliopiston, Euroopan Metsäinstituutti EFI:n ja monien merkittävien pohjoiskarjalaisten yritysten toimiminen edellyttävät nopeita yhteyksiä pääkaupunkiin ja tätä kautta myös maailmalle, kun jopa 50% Joensuun 126 000 lennosta on jatkolentoja. Teollisuuden investoinnit vaativat myös hyvää saavutettavuutta.

Lentoliikenne on Pohjois-Karjalassa keskeisessä osassa, varsinkin kun raideliikenteen osalta Itäradan kehittäminen on toistaiseksi vielä jäänyt eteläisen Suomen nopeiden junayhteyksien kehittämisen varjoon. Kun koronakriisin jälkeen taloutta aletaan elvyttää, on Itäradan kehittäminen ja suunnittelu saatava liikkeelle. Hallitusohjelman mukaisesti on kehitettävä koko maan liikenneverkkoa tasapuolisesti.

Itäradalla olisi myös erittäin merkittäviä kerrannaisvaikutuksia maakunnan talouteen. Nopeat ratayhteydet heijastuisivat paitsi henkilöliikenteeseen, mutta myös teollisuuden investointipäätöksiin ja tätä kautta työllisyyteen. Joensuun kaltaisen merkittävän yliopistokaupungin näkökulmasta yhteydet ovat opiskelijoiden liikkumisen kannalta elintärkeitä sekä myös merkittävä piristysruiske matkailualalle ja sen kehittämiselle.

Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS julkaisi hiljattain tutkimuksen, jossa lähes 70% suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen sisäisiä kehityseroja tulee tasata valtion toimenpitein ja verovaroilla. Ihmiset haluavat, että elämisen edellytykset tulee turvata kaikkialla Suomessa. Tämä on vahva viesti myös meille päättäjille, että koko maata tulee kehittää tasapuolisesti ja luoda vahvat elinkeinoelämän, työllisyyden ja opiskelun mahdollisuudet myös maakunnissa.

-Seppo Eskelinen

kansanedustaja (sd)

Julkasitu Viikko-Pohjois-Karjala-lehdessä 28.5.2020.