Paikallisessa sopimisessa säilytettävä entiset vahvuudet

Työ- ja elinkeinoministeriön selvitys paikallisen sopimisen nykytilasta ja sitä edistävistä mahdollisuuksista on valmistunut. Työ on osa hallitusohjelman työllisyyden edistämisen ohjelmaa. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on lisätä paikallista sopimista osapuolten keskinäiseen luottamukseen perustuen ja työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta, tavoitteena joustavuuden ja turvan tasapainoinen yhdistäminen sekä työllisyyden ja kilpailukyvyn kehittäminen.

Työryhmän työ kestää koko hallituskauden, mutta välitavoitteeksi asetettu kehysriihi taitaa tulla liian pian eteen. Riiheen piti erityisesti saada toimia, jolla paikallisen sopimisen kautta pystyttäisiin työllisyyttä kohottamaan. Tämän perään ovat huutaneet ohi työmarkkinapöydän niin Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen Yrittäjät kuin eduskunnan salin oikea laita.

Monissa selvityksissä paikallisen sopimisen ongelmaksi on koettu, että sille ei ole pystytty osoittamaan uskottavia työllisyysvaikutuksia sekä tuottavuuden parantumisen yhteys perustuu enemmän oletuksiin kuin tutkittuun tietoon. Lisäksi ongelman tekevät vaikeaksi eri kokoiset työpaikat sekä melko laaja järjestäytymättömien yritysten kenttä. Työ- ja elinkeinoministeriön selvitysmiesten yhteinen näkemys on, että jo olevassa olevia mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen ei ole hyödynnetty tarpeeksi ja toisin kuin Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen Yrittäjät esittävät, asiaa ei pidä viedä eteenpäin työlainsäädännön muuttamisen vaan nykyisen työehtosopimusjärjestelmän kautta.

Paikallisen sopimisen hyödyllisyydestä eri osapuolet isossa kuvassa ovat samaa mieltä, että se parhaimmillaan edistää työpaikan ilmapiiriä, hyvinvointia, luottamusta, neuvotteluilmapiiriä ja yhteisiä tavoitteita sekä myös edistää yrityksen tai julkisyhteisön osalta tekemisen ja tuottavuuden ilmapiiriä. Tärkeää olisikin ottaa nyt käyttöön ne mahdollisuudet mitä yhdessä tekemiseen ja sopimiseen on jo käytettävissä. Aika laajassa yrityskentässä työkalu on jo käytössä ja pääosin kokemukset ovat positiivisia molemmilla puolin pöytää.

Työryhmän jatkotyössä on myös löydettävä aito luottamus. Onko kyseessä työmarkkinajärjestöjen murentaminen työnantajapuolelta vai aito halu yhdessä tehden luoda paikallisen sopimisen malli? Suomalaisen työelämän vakaus ja työmarkkinarauha ovat perustuneet yhteiseen sopimiseen ja kolmikantaiseen neuvottelujärjestelmään ja tätä pitää vaalia jatkossakin.

-Seppo Eskelinen

kansanedustaja (sd)