Pidämme huolta kunnasta, se pitää huolta meistä

Kuntavaalit lähestyvät vaikkei sitä vielä katukuvasta näkyvästi huomaakaan. Korona-aika on siirtänyt kampanjointia sosiaaliseen mediaan ja emme vielä ole päässeet laajasti tapaamaan kuntalaisia toreilla ja kuulemaan ihmisten toiveita ja ajatuksia.

Perussuomalaiset ovat yrittäneet tehdä EU:n elvytyspaketista kuntavaaliteeman ja eduskunnassa käytiinkin hiljattain arvoton näytelmä, kun puolue yritti viivyttää paketin hyväksymistä. Paketista on puhuttu paljon, mutta aluekehityksen kannalta on vielä syytä muistuttaa, että tulevissa rahoituskehyksissä Suomi on saamassa Euroopan aluekehitys- ja sosiaalirahastosta arviolta 1,5 miljardia. Sillä on esimerkiksi tällä rahoituskaudella synnytetty noin 500 uutta yritystä ja noin 10 000 uutta työpaikkaa, sekä luotu merkittävä määrä, jopa yli 15 000, tutkimus- ja kehityshanketta.

Myös hallituksen kehysriihi on herättänyt keskustelua. Riihessä hallitus ylitti kehykset vielä vuosien 2022 ja 2023 osalta, mutta on tärkeää huomata, että tämä ei johtunut uusien päätettyjen lisämenojen takia vaan sillä tuetaan esimerkiksi järjestökenttää veikkausvarojen vähenemisen vuoksi. Järjestöt ovat nyt tehneet korvaamattoman arvokasta työtä, jota on syytä tukea vastakin. Samoin kehysriihen työllisyyspäätösten ansioista hallituksen työllisyystavoite etenee tällä hetkellä hyvin aikataulussaan.

Kokoomus on pitänyt suurta ääntä kehysylityksistä, mutta ei ole uskaltanut tuoda julkisuuteen omia leikkauslistojaan, mitä palaaminen kehykseen tässä tilanteessa olisi väistämättä tarkoittanut. Talouspolitiikan kiristyksen aika ei ole nyt kun ilmassa on vielä merkittävää epävarmuutta, vaan sitten kun kasvu on jälleen vahvalla pohjalla.

Hallitus on myös tukenut kuntia vahvasti keskellä koronaa. Epidemian jälkihoito ja esimerkiksi aiheutuneiden hoitojonojen purkaminen tulevat vaatimaan terveydenhuollossa vielä monen vuoden työn, joten tukitoimet ovat olleet perusteltuja. Perussuomalaisten kritiikki kuntien ylikompensoidusta rahoituksesta jää kovin ontoksi vaalipuheeksi, kun tiedetään kuntien haasteet.

Hallituksen sote-uudistus myös etenee aikataulussaan. Pohjois-Karjalassa olemme muuta maata edellä Siun Soten kokemusten myötä. Esitykseen on kirjattu tarveperusteinen rahoitus, joka huomioi maakuntien erityispiirteet, kuten väestön, ikärakenteen ja sairastavuuden, mutta nyt eduskuntakäsittelyssä on vielä ensiarvoisen tärkeää varmistaa riittävä rahoitus myös edessä olevan siirtymäkauden aikana. Opposition sote jarrutus onkin täysin kuntavaalitemppu, jota eivät kyllä äänestäjät hyvällä katso.

Epidemiatilanteen paraneminen mahdollistaa taas perinteisen vaalikampanjoinnin. Nyt onkin tärkeää, muistaa että kuntavaaleissa päätetään ketkä tulevat linjaamaan seuraavien vuosien kuntien palveluista, kehittämisestä ja elinvoimasta. Tämän työn tekemiseksi sosialidemokraatit haluavat kuulla laajasti eri kuntalaisten huolia ja toiveita. Käytä ääntäsi ja näin voit vaikuttaa parhaiten johdetaanko kuntiemme tulevaisuustyötä SDP:n johdolla.

-Seppo Eskelinen

kansanedustaja (sd)

Julkaistu Viikko-Pohjois-Karjala -lehdessä 27.5.2021.