skip to Main Content

Pitkien valtiopäivien kautta kohti vaaleja

Viime viikolla avattiin viimeiset eli niin kutsutut pitkät valtiopäivät ennen ensi kevään eduskuntavaaleja. Pitkillä valtiopäivillä tarkoitetaan eduskuntakauden viimeistä istuntokautta, joka kestää nyt aina kevään 2023 vaaleihin saakka. Tulevan vuoden aikana annetaan tämän hallituskauden loput esitykset eduskunnan käsittelyyn.

Vuoden 2019 vaaleilla valitun eduskunnan kausi voidaan jakaa lähes veitsellä leikaten aikaan ennen koronaa sekä sen puhkeamisen jälkeen. Vaikka pandemian hoito eli terveydenhuollon toimivarmuudesta huolehtiminen ja talouden pelastusoperaatio onkin ymmärrettävästi hallinnut hallituksen politiikkaa viimeisten vuosien ajan, on koronan varjossa tehty myös historiallisia päätöksiä.

Esimerkiksi Sote-uudistus, oppivelvollisuuden pidentäminen ja laaja koko maan kattava 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ovat kaikki kauaskantoisia uudistuksia, jotka on hallitusohjelman mukaisesti toteutettu tällä kaudella koronatoimien varjossa. Niiden kaikkien vaikutukset ulottuvat laajasti läpi koko yhteiskunnan ja yli hallituskauden.

Alkavan kevään asialistaa tulevat hallitsemaan työllisyyspäätökset sekä huhtikuussa tuleva kehysriihi ja valtiotalouden vakauttaminen. Hallitus on sopinut linjaavansa heti alkukeväästä toimet 110 miljoonan julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista.

Tällä kaudella on tehty jo päätökset esimerkiksi pohjoismaisesta työllisyysmallista, työllisyyspalvelujen lisärahoituksesta ja kuntakokeilusta sekä piakkoin eduskuntaan saapuvasta lakiesityksestä iäkkäiden työllisyyden vahvistamiseksi, mutta lisää tarvitaan edelleen, jotta voimme tulevaisuudessakin turvata hyvinvointivaltion rahoituspohjan. Työvoimapulaan hallitus on vastannut merkittävillä koulutuspaikkojen lisäyksillä, mutta työtä tulee edelleen jatkaa.

Huhtikuussa hallitus kokoontuu jälleen kehysriiheen linjaamaan lähivuosien talouspolitikkaa ja julkisen talouden hoitoa. Merkittävä lisävelanotto ja julkisten menojen lisääminen on ollut korona-aikana perusteltua terveydenhuollon toimintaedellytysten turvaamiseksi ja yritysten konkurssien estämiseksi. Tästä ovat talouden asiantuntijat olleet yksimielisiä.

Koronakriisin hellittäessä meidän tulee jo suunnata katsetta tulevaisuuteen ja vahvistaa taloutemme pitkän aikavälin kasvupohjaa ja työllisyyttä. Tämä tarkoittaa erityisesti panostamista osaamiseen ja koulutukseen. Esimerkiksi joulun alla raporttinsa antaneen parlamentaarisen TKI-työryhmän monet hyvät suositukset onkin syytä nostaa pikaisesti lainvalmisteluun.

Myös kiristyvä kansainvälinen turvallisuustilanne ja tapahtumat Euroopassa tulevat näkymään eduskunnan kevään toiminnassa. Uudelleen valittu puhemies Vanhanen ilmoittikin jo julkisuuteen, että eduskunta tulee piakkoin käymään laajan ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun. Sille on tässä ajassa huutava tarve.

Vahvalla yhteistyöllä vaalikevättä 2023 ja vaalimenestystä kohti.

 

-Seppo Eskelinen

kansanedustaja (sd)

 

Julkaistu Viikko-Pohjois-Karjala -lehdessä 10.2.2022.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back To Top