skip to Main Content

Sodan kauhut palasivat Eurooppaan

Euroopan turvallisuustilanne on huonontunut dramaattisesti viime päivien osalta. Venäjän jatkuvat painostustoimet Ukrainaa kohtaan kulminoituivat pelättyyn täysimittaisen hyökkäyksen alkamiseen. Ensimmäistä kertaa Euroopassa sitten toisen maailmansodan toinen valtion hyökkää itsenäisen maan kimppuun. Venäjän oman vinoutuneen propagandan mukaan se on torjumassa lännen aiheuttamaa uhkaa ja vapauttamassa Itä-Ukrainan kapinallisalueita Kiovan hallituksen vihamielisestä politiikasta.

Tapahtumien käänteet ovat olleet nopeita ja niistä saatu tieto on osin ollut myös ristiriitaista, mutta monet eri uutislähteet kertova karua viestiä kaatuneista sotilaista, pommituksilta suojautuneista siviileistä ja pakolaisvirroista niin Ukrainan sisällä kuin myös muualle Eurooppaan. Käsillämme on valtaisa humanitaarinen kriisi, jonka seuraukset alkavat vasta hiljalleen aueta meille.

Tätä kirjoittaessani Ukraina käy epätoivoista kamppailua itsenäisyytensä puolesta. Monet Euroopan maat, Suomi mukaan lukien, ovat tarjonneet Ukrainalle taloudellista apua ja monet myös aseiden toimitusta. Vaikka tilanne näyttää monin osin uhkaavalta, tasavallan presidentin ja puolustusvoimien tapaan on syytä todeta, että Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu sotilaallista uhkaa. Tärkeää on kuitenkin, että seuraamme tilanteen kehittymistä jatkuvasti valppaasti ja tilanteen mahdollisiin muutoksiin reagoiden.

Meillä tärkein kansainvälinen viiteryhmä YK:n ohella on Euroopan Unioni ja onkin tärkeää, että EU toimii tilanteessa yhtenäisesti ja määrätietoisesti. Unioni onkin toiminut päättäväisesti luomalla yhteisen kattavan pakoterintaman. Odotettavaa on, että Venäjä tulee vastaamaan pakotteisiin voimakkaasti, mikä tulee suurella varmuudella iskemään Suomen talouteen vakavasti monien Venäjä-yhteyksiemme vuoksi.

Tilanne on myös nostanut jälleen keskusteluun kysymyksen Suomen liittoutumattomuudesta ja mahdollisesta NATO-jäsenyydestämme. On tärkeää, että asiasta käydään meillä avointa keskustelua, mutta kriisiaikana paniikkiratkaisuja tulee välttää. Tärkeintä on edelleen edistää kansainvälistä yhteistyötä, mutta samalla pitää kiinni myös omasta uskottavasta ja tehokkaasta puolustuskyvystämme.

Keskeistä on, että teemme nyt kaikkemme sen eteen, että pahenevat voimatoimet sekä jatkuva verenvuodatus saataisiin loppumaan. Vaikka sille ei juuri nyt näytäkään olevan edellytyksiä, diplomatian tie on ainut oikea. Tässä sekä maan hallitus pääministerin johdolla että tasavallan presidentti ovat toimineet esimerkillisellä tavalla sekä turvallisuusyhteistyön rakentamiseksi että rauhanomaisten ratkaisukeinojen etsimiseksi.

 

-Seppo Eskelinen

kansanedustaja (sd)

 

Julkaistu Viikko-Pohjois-Karjala -lehdessä 3.3.2022.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back To Top