Suurpetopolitiikan uudistuksessa kuultava laajasti maaseudun ihmisiä
Suurpetokannat ovat vahvistuneet erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Pedot ovat osa luontoamme ja luonnon monimuotoisuutta, niin pitää olla tulevaisuudessakin. Kantojen tulee perustua tutkittuun tietoon ja luotettavaan kanta-arvioon, joka on ongelmallista esimerkiksi suden osalta.
Suurpedot ja erityisesti susi on tullut lähelle ihmisten arkea, pihapiireihin, asumusten lähelle ja metsästäjien riesaksi. Silloin kun pihapiirissä susi liikkuu päivittäin ja vaarantaa perheen arjen on syytä todeta, että suurpetopolitiikan uudelleen arviointi on tehtävä nopealla tahdilla. Suden elinympäristö ei ole ihmisten pihapiirissä ja jos suurpetoja ei arkuuteta kannanhoidollisella metsästyksellä ihmisten arkeen ei ole tulossa helpotusta.
Maa- ja metsätalousministeriö uudistaakin parhaillaan susikannan hoitosuunnitelmaa ja tässä yhteydessä on kuunneltava erityisesti metsästäjiä, koiraharrastajia ja maaseudulla asuvien ihmisten näkemyksiä. Ihmisten arjen pelko susista on otettava tosissaan ja turvattava maaseudulla perheiden arjen turvallisuus ja sujuminen. Riistahoitolainmuutos turvaa vahinkotapauksissa omaisuuteen ja eläimiin kohdistuneet vahingot niin kuin pitää ollakin.
Susikeskustelussa ongelma on luottamuksen puute ja sitä tulee vahvistaa viranomaisten, metsästäjien ja kansalaisten välillä. Luottamus rakentuu vain luotettavaan kanta-arvioon ja toimenpiteisiin, jolla uhanalainen susikanta pysyy järkevällä tasolla. Kannanhoitoon tarvitaan viranomaisille entistä väljemmät valtuudet häätää ja poistaa häirikkösudet sekä kantaan perustuva kannanhoidollinen metsästys susivaltaisilla alueilla on sallittava niin kuin muillakin suurpedoilla on.
On myös tärkeää turvata metsästysmahdollisuuksien harrastaminen sekä mahdollistaa metsästyskoirien käyttö ja kasvattaminen. Metsästyksen harrastaminen ja riistanhoito on ollut aina osa suomalaisen maaseudun elämää sekä harrastamista minkä toivoisi jatkuvan tuleville sukupolville.
Paikallisten ihmisten, metsästäjien, elinkeinoharjoittajien ja viranomaisten avoimen keskustelun pitää olla lähtökohta nyt käynnissä olevassa susien hoitosuunnitelman päivityksessä. Tämä antaisi paremmat edellytykset sosiaalisesti kestävälle ja yhdessä hyväksytylle suurpetokantojen hoidolle ja suurpetopolitiikalle.
-Seppo Eskelinen
kansanedustaja (sd)
Julkaistu Karjalaisessa ja Savon Sanomissa 4.12.2019.