Tuoksuuko bitumi sittenkään ensi kesänä?

Kriisien vaikutuksesta noussut rakentamisen hinta haastaa tällä hetkellä myös väyläverkon kunnossapitoa. Erityisesti se näkyy infrarakentamisessa, oli kyse suoraan öljystä valmistettavista polttoaineista ja asfaltin vaatimasta bitumista tai runsaasti energiaa vaativasta teräksen ja betonin valmistuksesta.

Liikenneministeri Ranne (ps) on luvannut useasti pysäyttää korjausvelan kasvun tänä vuonna 250 miljoonan kertaluonteisella rahoituksella. Tavoitteeksi on asetettu 4 000 km päällystystyöt koko maassa. Valtionvarainministeri Purra (ps) onkin ylpeänä luvannut asfaltin tuoksuvan tänä kesänä.

Lupaukset ovat kuitenkin silmälumetta. Hallituskauden perusväylänpidon rahoitus on jo alemmalla tasolla kuin viime kaudella. Eikä korjausvelka pysähdy 250 miljoonan lisärahoituksella edes yhtenä vuonna. Väylävirasto on arvioinut pysyväksi tarpeeksi noin 600 miljoonaa vuodessa, jotta korjausvelan suhteen oltaisiin edes nykytasolla vuonna 2036. Ministeri Ranteen puheista jäävät siis teiden rakenteet, rataverkko ja meriväylät puuttumaan, niiden osalta korjausvelka jatkaa kasvuaan. Liikenne- ja viestintäministeriökin ennustaa korjausvelan kasvavan yli 5 miljardiin vuoteen 2028 mennessä.

Hallitus keskittyy väylien hoidossa bitumin tuoksuun ja unohtaa alemman tieverkon, joka on Suomen kasvun suonet ja huoltovarmuutemme hengen pidin. Tieverkostamme on noin 2/3 osaa alempaa tieverkkoa johon rahaa eivät riitä tällä hetkellä. Korjausvelka kasvaa ja alempi tieverkkomme on romahtamassa.

Suomessa tehtiin ministeri Bernerin (kesk.) aloittamana iso muutos liikennepolitiikassa, kun ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma saatiin viime kaudella valmiiksi. Eduskuntapuolueiden kesken sovittiin yksimielisesti painopisteistä ja priorisoinneista sekä tarvittavasta rahoituksesta. Sen pohjalta Väylävirasto valmistelee vuosittain, alueita kuullen, esitykset hankkeista hallitukselle ja eduskunnalle, tietoon perustuen.

Nyt kuitenkin Orpon hallitus leikkaa kaiken sitomattoman rahoituksen näiltä hankkeilta ja pysyvästi puolittaa rahoitusvarauksen uusille kehittämishankkeille. Sen sijaan hallitus aikoo toteuttaa Säätytalolla keskenään valikoimiaan hankkeita vajaan 3 miljardin edestä, jos saa valtionyhtiöistä irrotettua tarvittavan kertarahoituksen.

Tämä ei ole se kestävin taikka tehokkain malli, joka tukee koko maan kasvua sekä sujuvaa liikennettä, alueitten toiveita ja turvallista liikennettä pitkäjänteisesti. Poliittiset intohimot ajavat nyt liikaa yhteisen valmistelun edelle.

-Seppo Eskelinen
kansanedustaja (sd)

Julkaistu Karjalaisessa ja Savon Sanomissa 22.5.2024.