Työvoiman saatavuus tulee turvata oikeudenmukaisesti

Tätä kirjoittaessani hallitusneuvottelut jatkuvat Säätytalolla jo kuudetta viikkoa. Vaikka tietoja neuvottelujen yksityiskohdista on tihkunut niukasti julkisuuteen, on maahanmuutto muodostunut odotetusti erääksi keskeisimmistä kiistakysymyksistä. Median tietojen mukaan neuvottelussa on esimerkiksi väännetty niin työperäisen maahanmuuton tulorajoista kuin myös Suomen kansalaisuuteen vaadittavista vuosituloista.

Hallitusneuvottelujen puolueet ovat asettaneet tavoitteekseen löytää keinot 100 000 uuden työpaikan luomiseen hallituskauden aikana. Tavoite on kunnianhimoinen, kun otetaan huomioon, että Marinin hallituksen toimien myötä työllisyysasteemme on tällä hetkellä lähes ennätyslukemissa ja monissa yrityksissä kasvun ja uusien investointien esteeksi onkin muodostunut osaavan työvoiman saatavuus.

Jotta työvoiman tarpeeseen voidaan vastata, tarvitsemme työperäisen maahanmuuton lisäystä. Meidän tulee pohtia keinoja tänne tulon helpottamiseen, eikä rakentaa aitoja, kuten perussuomalaiset ajattelevat. Tässä tarvitsemme ennen kaikkea lupaprosessien virtaviivaistamista, kuten nopeaa käsittelyaikaa erityisosaajille sekä esimerkiksi englanninkielisiä palveluja ja koulutusta, myös meillä Itä-Suomessa. Samalla tarvitsemme myös riittävää valvontaa, että työehtoja kunnioitetaan ja että väärinkäytökset estetään.

Tarvitsemme myös entistä vahvempia keinoja saattaa työ ja sen tekijät yhteen. Viime kaudella toteutettiinkin kauaskantoinen uudistus työllisyyspalvelujen siirrosta kuntiin. Vuoden 2025 alussa voimaan astuva uudistus mahdollistaa tulevaisuudessa entistä paremmat täsmätoimet ja yhteistyön paikallisten yritysten sekä oppilaitosten kanssa. On keskeistä, että uudistuksen vaatimat resurssit turvataan myös tulevaisuudessa.

Samalla meidän tulee jatkaa edelleen panostuksia koulutukseen kaikilla asteilla. Tulevaisuuden työelämä tulee vaatimaan yhä enemmän niin ammattiosaajia kuin myös korkeakoulutettua työvoimaa. Marinin hallituksen toteuttama oppivelvollisuuden pidennys ja toisen asteen maksuttomuus luovat tälle vankan perustan. Meillä ei ole varaa hukata yhtäkään nuorta koulutuksen vähyyteen ja työmarkkinoilta syrjäytymiseen.

Työllisyyden vahvistaminen on kestävä tapa julkisen talouden parantamiseen ja velan vähentämiseen. Toivottavasti myös Säätytalon neuvottelijat ymmärtävät, että koulutuksen leikkaukset tai työperäisen maahanmuuton merkittävä heikentäminen iskisivät rajusti tulevaisuuden kasvuun ja tätä kautta myös heikentäisivät julkisen talouden tasapainotusta.

-Seppo Eskelinen

kansanedustaja (sd)

Julkaistu Viikko-Pohjois-Karjala -lehdessä 8.6.2023.