Uhkaako työvoiman saatavuus kasvun tietä?

Suomen talous vahvistuu koronan ja rajoitustoimien tuoman notkahduksen jälkeen ja monet talouden ennustajat ovatkin kohottaneet kasvulukuja niin tälle kuin ensi vuodellekin ja kirkastunutta kuvaa ovat tukeneet monet myönteiset uutiset yritysten tulostiedoista.

Samaan aikaan kasvun myötä lähes kaikki alat olisivat valmiita palkkaamaan uutta työvoimaa, jos sitä olisi tarjolla. Lisäksi erityisesti ravintola- ja kaupanalalla lomautuksilta ei olla palaamassa alalle töihin. Ilmiön syitä onkin syytä selvittää ja mahdollisiin epäkohtiin puuttua.

Työllisyys on kehittynyt vahvasti ja hallituksen tavoite 75 % työllisyysasteesta on varsin lähellä toteutua. Hallituksen elvyttävä finanssipolitiikka ja yritysten tukeminen yli koronan ovat siis palvelleet hyvin tarkoitustaan ja nostaneet Suomen hyvin nopean kasvun tielle.

Kasvun esteeksi onkin monin paikoin muodostunut osaavan työvoiman saatavuus ja rekrytoinnin vaikeus. Esimerkiksi kauppakamareiden syyskuun alussa julkistetussa jäsenkyselyssä kolme neljästä yrityksestä vastasi kokevansa pulaa työvoimasta ja monelle se oli toiminnan laajentamisen esteenä. Potentiaalia ja kasvuhaluja siis yrityksiltämme löytyy, kunhan saatamme työn ja sen tekijät entistä paremmin yhteen.

Hallituksen toimenpiteillä on akuuttiin tilanteeseen vastattu vahvistamalla työvoimakoulutusta, kuten myös työnvälityksen ja uusien työllistämismallien entistä vahvemmalla resurssoinnilla.  Opiskelijoiden tulorajojen nosto tulee mahdollistamaan yhä useammalle työskentelyn, kuten myös yli 60-vuotiaiden työtekoa tuetaan palkkaverotusta huojentamalla työtulovähennystä korottamalla.

Oppisopimusrahoituksen vuosittainen korotus 5 miljoonalla avaa yhä useammalle nuorelle tien työelämään. Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen ja sen ehtojen selkeyttäminen ovat jo pitkään olleet työantajien vahva toive nuorten työllistämisen edistämiseen.

Pidemmässä juoksussa tarvitsemme myös työperäisen maahanmuuton lisäystä. Tässä tarvitsemme ennen kaikkea lupaprosessien virtaviivaistamista, kuten esiteltyä nopeaa 14 vuorokauden käsittelyaikaa erityisosaajille sekä esimerkiksi englanninkielisiä palveluja ja koulutusta ammatilliseen koulutukseen, myös Itä-Suomessa.

Työvoiman parempaan saatavuuteen ei ole olemassa yhtä hopealuotia, joka sopisi kaikkiin tilanteisiin. Niin yritysten kuin työnhakijoiden tilanteet vaihtelevat paljon ja tarvitaankin laaja paletti keinoja, jotta voimme vastata erilaisiin tilanteisiin ja luoda yhdessä edellytykset yritysten kestävälle kasvulle ja tätä kautta työllisyyden nousulle ja koko julkisen talouden vahvistumiselle.

-Seppo Eskelinen

kansanedustaja (sd)

Julkaistu Lieksan Lehdessä ja Viikko-Pohjois-Karjala -lehdessä 14.10.2021.