Uusi Itärata palvelisi lähes kahta miljoonaa ihmistä
Suomessa on tällä hetkellä suunnitteilla kolme merkittävää raidehanketta: niin sanottu tunnin juna Helsingistä Turkuun, Suomirata Tampereen suuntaan sekä itäinen ratayhteys. Julkisessa keskustelussa itäinen rata on jäänyt Turun ja Tampereen suunnan yhteyksien varjoon, mutta se ei tarkoita sitä, että hanke olisi unohdettu. Väylävirastossa parhaillaan on menossa selvitys itäisen radan eri linjausten välillä, joka valmistuu lähiaikoina politiikan arvioitavaksi.
Vaihtoehtoja keskustelussa on ollut kolme. Ensimmäinen eli niin kutsuttu Itärata kulkisi Porvoon ja Kouvolan kautta haarautuen sitten Kuopion ja Joensuun suuntiin, toinen eli niin kutsuttu rantarata kulkisi Porvoosta Loviisan kautta Kotkaan ja sieltä edelleen Luumäelle ja kolmas vaihtoehto Lahteen ja sieltä Mikkeliin.
Porvoon ja Kouvolan kautta rakennettava vaihtoehto eli niin sanottu Itärata palvelisi selvästi laajinta joukkoa. Sen vaikutusalueella olisi lähes kaksi miljoonaa ihmistä, 16 kaupunkia, 850 000 työpaikkaa ja reitti kulkisi kokomaisuudessaan seitsemän eri maakunnan alueella. Se lyhentäisi parhaimmillaan matka-ajan niin Joensuusta kuin Kuopiosta Helsinkiin noin kolmeen tuntiin. Myös Helsingin ja Pietarin välinen matka-aika lyhentyisi huomattavasti.
Itäradalla olisi myös erittäin merkittäviä kerrannaisvaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Nopeat ratayhteydet heijastuisivat paitsi henkilöliikenteeseen, mutta myös teollisuuden investointipäätöksiin ja tätä kautta työllisyyteen. Joensuun ja Kuopion kaltaisten merkittävien yliopistokaupunkien näkökulmasta yhteydet ovat opiskelijoiden liikkumisen kannalta elintärkeitä sekä myös merkittävä piristysruiske matkailualalle ja sen kehittämiselle maakunnissa.
Tänä keväänä toivottavasti myös Lieksan, Nurmeksen, Joensuun, Pieksämäen ja Varkauden velvoiteliikenteen osalta saataisiin pidemmän aikavälin velvoiteliikennesopimukset, jotka myös mahdollistaisivat VR:n kalustoinvestoinnit. Poikittais- sekä vähempiliikenteisten ratojen kehittämiseen pitää olla pidemmän aikavälin kehittämisstrategia, osana parlamentaarista 12 vuotista liikennejärjestelmätyötä.
Vaikka suuret ratahankkeet tulevat hallitsemaan lähivuosien liikenneverkosta käytävää keskustelua, on samalla myös syytä muistaa, että suurten raidehankkeiden suunnittelun aloittaminen ei tarkoita, että muut raiteisiin kohdistuvat kehittämis- ja perusväylänpidon hankkeet olisi unohdettu. Marinin hallitus panostaakin nyt liikenteeseen enemmän kuin aiemmat hallitukset pitkiin aikoihin.
Panostukset kohdistuvat poikkeuksellisen paljon raidehankkeisiin ja muuhun joukkoliikenteeseen muun muassa Suomen kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden vuoksi. Tämä edellyttää erityisesti, että koko maan raideliikenteen kehittämisen rinnalla ylläpidetään sekä hyödynnetään jo olemassa olevaa raidekapasiteettiä mahdollisimman tehokkaasti. Kokonaisuutena koko maan laajasti huomioivat raideinvestoinnit palvelevat parhaiten koko Suomen etuja.
-Seppo Eskelinen
kansanedustaja (sd)
Julkaistu Viikko-Pohjois-Karjala lehdessä 5.3.2020.