skip to Main Content

Vahva aluepolitiikka on koko Suomen etu

Suomalainen hyvinvointivaltioajattelu nojaa periaatteeseen, että kaikille tulee tarjota perustuslain takaaman palvelut asuinpaikasta riippumatta. Väestörakenteen ja elinkeinoelämän murros perinteisistä teollisuuspaikkakunnista kohti tietoon perustuvaa taloutta on siirtänyt talouden painopistettä ja samalla horjuttanut tätä kehitystä.

Kalevi Sorsa -säätiö julkaisi tutkimuksen alueiden eriytymisestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksessa Suomen kuntia vertailtiin yhdentoista eri indikaattorin avulla, joihin kuuluivat esimerkiksi työllisyys, huoltosuhde, yritysten liikevaihto sekä sisäinen muuttoliike.

Näiden perusteella raportti piirtää ajantasaisen kartan hyvinvoinnin jakautumisesta. Se vahvistaa jo pitkään julkisessa keskustelussa ollutta viestiä, jossa hyvinvoivat alueet ovat keskittyneet erityisesti isoihin kaupunkiseutuihin sekä niiden välittömään läheisyyteen, mikä kertoo palveluiden ja työpaikkojen keskittymisestä kasvukeskuksiin.

Hälyttävää raportin johtopäätöksissä oli, että kolme neljäsosaa kunnista sijoittuu hyvinvoinnissa maan keskiarvolle tai sen alapuolelle. Erityisesti Itä-Suomessa merkittävä osa kunnista jää monilla indikaattoreilla mitattuna jälkeen muun maan kehityksestä ja kärsii jatkuvasta muuttotappiosta.

Sote-uudistuksen myötä kuntien tehtäväkenttä tulee kokemaan ison muutoksen. Kun aiemmin leijonanosan vieneet sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät suurimmille harteille nousevat kuntien keskeisimmiksi tehtäviksi elinvoiman ja työllisyyden edellytysten vahvistaminen, sekä koulutus ja varhaiskasvatus että vetovoimapalvelut.

Tämä ei kuitenkaan poista tosiasiaa, että monissa maaseutukunnissa syntyneet ikäluokat eivät riitä täyttämään koululuokkia sekä työvoimatarpeita. Kuntaministeri Paatero onkin viritellyt keskustelua tulevaisuuden kunnista, ja siitä miten pystymme varmistamaan tulevaisuudessakin perustuslain turvaaman palvelut koko maassa. Löydämmekö palvelusektorille pitkään kateissa olleen kuntarajat ylittävän seudullisen yhteistyön uudelleen? Kuntarakenteen tiivistäminen on poliittisesti edelleen mahdoton tehtävä.

Vahvistuva muuttoliike ja ikääntyvä väestömme pakottavat meidät tulevaisuudessa entistä enemmän huomioimaan päätösten aluepoliittiset vaikutukset. Samalla monipaikkainen työ, ihmisten kaipuu väljemmän asumisen ja turvallisemman arjen pariin sekä uudenlaiset tavat toteuttaa palveluja luovat meillä tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia, joihin meidän tulee aktiivisella aluepolitiikalla tarttua.

 

-Seppo Eskelinen

kansanedustaja (sd)

 

Julkaistu sanomalehti Karjalaisessa 24.4.2021.

This Post Has One Comment
  1. Onpa hyvä kirjoitus, tiivistäen esitetty tutkimuksen tärkeät ja hälyttävät johtopäätökset. Entisenä joensuulaisena kiinnitin huomiota myös erityisesti Itä-Suomen kuntien tilanteeseen. Uusien mallien löytäminen on ikävän kehityksen pysäyttämiseksi elintärkeää, myös rakenteisiin pystyttävä puuttumaan.

    Vahva aluepolitiikka on todellakin koko Suomen etu!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back To Top