Kehysriihi murensi luottamuksen ja kasvun odotuksia

Kaksi vuotta on Orpon hallituksen taholta vain hoettu mantraa, että ”on pakko leikata” ja ”että mitään muuta vaihtoehtoa ei ole”. Hallituskauden puolivälissä olisimme kyllä työllisyyttä ja kasvua tukevia nopeita täsmätoimia tarvinneet.

Tosiasiassa viime hallituksen jäljiltä Suomessa oli lähes ennätystyöllisyys, ja koronastakin selvisimme taloudessa verrattain kuivin jaloin. Työllisyyden osalta olemme nyt OECD-maiden kolmanneksi heikoin. Suuressa osassa EU-maista työllisyys on pysynyt korkealla tasolla ja useissa maissa jopa kasvanut. Tämä kertoo karua kieltä, miten kasvun ja työllisyyden hoidossa on tällä kaudella onnistuttu. Hallitus on kunnostautunut lähinnä työmarkkinakentän ja työelämän pelisääntöjen repimisessä.

Niinpä paineet kehysriiheen olivat kovat ja piti tulla kasvuriihi, mutta tulikin jakovarariihi, jossa jaettiin kalliita veronalennuksia omille eturyhmille. Kokoomuksen linja ei yllätä, mutta miksi perussuomalaiset haluavat yhä toimia tämän politiikan takuumiehenä?

Nyt hallitus ajaa läpi miljardien veronkevennykset, joiden vaikutus on moninkertainen hyvätuloisille verrattuna opettajiin, rakennusmiehiin tai kaupan työntekijöihin. Talouden asiantuntijat ovat laajasti epäilleet niiden kasvuvaikutuksia. Hämärän peittoon jäävät myös itäisen Suomen kasvua ja aluetaloutta vahvistavat nopeat toimenpiteet, eikä maakuntalentojen jatkoon vieläkään saatu kunnolla selvyyttä.

Politiikan tuloksena siis on jälleen lisäaukko julkiseen talouteen. Hallitus laittaakin jälleen kerran pienituloiset ja keskiluokan maksamaan epäonnistuneen talouspolitiikkansa sekä rikkaiden ison veroalen. Nyt olisi tarvittu päinvastoin merkittävä kohdennettu veronalennus tavallisille suomalaisille ostovoiman vahvistamiseksi, kuten SDP on esittänyt.

Hallituksen puheissa piiloon on jäänyt se että, toisella kädellä se toteuttaa merkittävät lisäleikkaukset, joista monet iskevät kuntiin ja kuntien valtionosuuksiin. Koulutus on kunnissa suurin menoerä, joten hallitus siirtää oman likaisen työnsä nyt aloittaville valtuustoille pohtimaan mistä vielä löytyisi kunnissa varaa sopeuttaa, jo ennestään tiukassa tilanteessa.

Näiden päätösten jälkeen on selvää, että hanskat ovat tippuneet ja hallitus ei tule saavuttamaan tavoitteitaan velkaantumisen taittamiseksi tai työllisyyden vahvistamiseksi, vaikka ne niin vahvasti nykyisten hallituspuolueiden vaalipuheissa ja hallitusohjelmassa olivatkin. Tuleva hallitus joutuukin sitten todella hurjan tehtävän eteen niin talouden, työllisyyden kuin julkisen talouden suunnitelmassa kirjattujen investointien rahoituksen ja sekä puolustusmenojen kasvun kanssa.

-Seppo Eskelinen

kansanedustaja (sd)

Julkaistu Karjalaisessa ja Savon Sanomissa 14.5.2025.