Valkoposkihanhiongelman ratkaisuun löytyy avaimia jo nyt – toimeen on tartuttava välittömästi

Valkoposkihanhien Pohjois-Karjalan pelloilla aiheuttamat tuhot ovat olleen oikeutetusti ihmisten huulilla koko kevään ja kesän. Moni viljelijä menetti suuren osan toimeentulostaan, kun hanhet ruokailivat pelloilla tuhoten orastavan viljan. Perustettiin nk. hanhinyrkki, jonka esityksistä saimme lukea hiljattain. Hyvä, että ongelmaan on sekä ympäristö-, että maa- ja metsätalousministeriössä tartuttu ripeästi ja etsitty kaikki keinot, jolla tuhoja voidaan jatkossa välttää.

Esitän kuitenkin, että jo nyt esitetyn laajan keinopaletin lisäksi ympäristöministeriö valmistelee luonnonsuojelulain nopean muutoksen, jotta poikkeuslupia hanhien karkotukseen voidaan hakea laajemmille alueille kuin tällä hetkellä ja että poikkeuslupien myöntäminen siirretään alueellisille ELY-keskuksille.

Näin voitaisiin nykyistä joustavammin huomioida lintuparvien ennakoimattomat liikkeet. Ei riitä, että muutosta tarkasteltaisiin luonnonsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä vasta vuoden 2021 lopulla kuten työryhmä esittää. Työkalut täytyy olla käytössä jo ensi keväänä. Siksi nopea osauudistus tarvitaan välittömästi.

Hanhityöryhmä on oikeassa siinä, että tarvitaan kattavasti erilaisia toimenpiteitä. Osa etenee ripeämmin, osa ottaa vuosia kuten lintudirektiivin muutos EU-tasolla, jotta runsastunut valkoposkihanhi saataisiin metsästettäväksi riistalajiksi.

Sitä ennen on käytettävä kaikki sekä kotimaiset ja direktiivin jo nyt mahdollistamat keinot vähentää vahvaa hanhikantaa, huolehtia poikkeuslupien sujuvasta käsittelystä ja korvausten nopeasta maksamisesta. Luonnonsuojelulain osamuutos laajempien alueellisten poikkeuslupien mahdollistamiseksi tulee laittaa valmisteluun välittömästi.

-Seppo Eskelinen

kansanedustaja (sd), Joensuu

Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen

Julkaistu sanomalehti Karjalaisessa 4.9.2020